Tutkimus

Ajankohtaista hankkeen tutkimuksesta löydät kohdasta Esittelymateriaaleja.

Hankkeen tutkimusraportti Anna Anttila: Hyvä vapaa aika – parasta oppia

Helsingin kaupungin opetusvirasto valitsi Hyvä vapaa-aika -hankkeeseen viisi peruskoulua, joista tutkimukseen osallistuu yhteensä 12 koululuokkaa – kuusi ohjatun toiminnan kohdeluokkaa ja näille kuusi vertailuluokkaa. Tutkimukseen osallistuvat nuoret aloittivat peruskoulun seitsemännen luokan syksyllä 2013. Kohdeluokkalaisilla on koko yläkoulunsa (7.–9. luokan) ajan oma nuoriso-ohjaaja, joka tukee heitä muun muassa erilaisten liikuntalajien ja kulttuuriharrastusten pariin. Näin pyritään mahdollistamaan se, että jokaiselle kohdeluokkalaiselle löytyy vähintään yksi niin sanottu oma juttu.

Tutkimuksen aineistonkeruu päättyy syksyllä 2016, jolloin on tiedossa nuorten peruskoulun jälkeisiin valintoihin liittyvien toiveiden toteutuminen. Hankkeen tavoitteena on, että luokan yhteisten vapaa-ajan toimintojen ansiosta koulussa viihtyminen ja opinnoissa menestyminen paranevat, mikä lisää toiselle asteelle siirtymiseen liittyviä valinnanmahdollisuuksia. Hankkeen vaikutuksia kouluviihtyvyyteen mitataan vertaamalla oppilaiden poissaolo- ja kouluarviointitietoja sekä hankkeen alussa että lopussa.

Hankkeen vaikutuksia luokan ilmapiiriin ja vuorovaikutussuhteisiin selvitetään myös opettajia ja oppilaita haastattelemalla. Sekä syys- että kevätlukukauden alussa nuoret vastaavat kouluajalla laajoihin nettikyselyihin, minkä lisäksi he kirjoittavat ainekirjoituksen otsikolla ”Erään tytön/pojan täydellinen päivä”. Kevään 2016 kyselylomake on täällä: Hyvä_vapaa-aika_viimeinen_kysely_2016

Hanke järjestää myös yhteisiä tilaisuuksia sekä kohde- että vertailuluokkalaisille. Näitä ovat esimerkiksi keväiset tutkijapajat, joissa nuorille kerrotaan kyselyiden vastauksista. Pajoissa nuoret voivat myös esimerkiksi toiminnallisin ja visuaalisin keinoin kertoa, miten vapaa-aikaa heidän omasta mielestään pitäisi tutkia. Pajoissa esitellään eri kouluista saatuja tutkimusaineistoja ja keskustellaan nuorten kanssa siitä, mistä tutkimustulokset kertovat ja mistä eivät. Nuoret ovat hankkeen kanssatutkijoita, joiden määritelmät hyvästä ja laadukkaasta vapaa-ajasta ja sen vaikutuksista koulunkäyntiin ovat vähintään yhtä painavaa tietoa kuin esimerkiksi kouluarvosanojen muutokset hankkeen kuluessa.

Tutkimusasetelmassa ei toteudu lähtökohdiltaan mahdollisimman samanlaisten koululuokkien vertailu: jo ensimmäisen tutkimusaineiston perusteella selvisi, että kohde- ja vertailuluokissa esimerkiksi oppilaiden kotikieli- ja sukupuolijakaumat ovat keskenään hyvin erilaisia. Kohdeluokkien oppilaista yli 60 prosenttia on poikia, ja muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä heistä on puolet, kun kaikista Helsingin yläkouluikäisistä noin 15 prosenttia on muunkielisiä. Yhteensä kaikki tutkimushankkeen nuoret puhuvat kotonaan 28 eri kieltä ja lähes 20 prosenttia heistä asuu säännöllisesti kahdessa eri kodissa. Hankkeen alussa suurimmaksi yksittäiseksi syyksi harrastamattomuuteen mainittiin rahanpuute, mutta vertailuluokkien oppilaat kertoivat hankkeen kohdeluokkalaisia useammin myös ajanpuutteen olevan esteenä mieluisille harrastuksille.

Ensimmäisen syyslukukauden jälkeen päivitetty tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelma2
Tutkimussuunnitelma hankkeen alussa: Tutkimussuunnitelma elokuu 2013