Nuoriso-ohjaajat myönteisen tunnistamisen ammattilaisina

Hyvä vapaa-aika -hankkeessa nyt yhdeksäsluokkalaisista nuorista lähes kaikilla nuorilla on jokin oma juttu, jonka parissa viihtyy vapaa-aikanaan. Nuoret ovat löytäneet oman juttunsa itse jo ennen yläkoulun alkua, osalle nuorista mahdollisuudet erilaisiin vapaa-ajan tekemisiin on auennut keskusteluissa nuoriso-ohjaajan kanssa. Nuoret itse tietävät millaiset jutut heitä kiinnostavat, mutta nuoriso-ohjaajien ammattitaitoa tarvitaankin erityisesti siihen, että nuoret osaavat nimetä heitä kiinnostavan jutun. Erilaista vapaa-ajan toimintaa on paljon ja ei ole aina helppoa löytää, missä voisi kokeilla jotain uutta tai tietää edes jonkin kiinnostavan jutun olemassaolosta. Nuoret ovat ohjaajien kanssa tutustuneet erilaisiin paikkoihin, kuten Kiasmaan ja tyttöjen taloon, järjestäneet tyttöjen iltoja, laneja ja erilaisia kursseja mm. parkour ja kokkauskurssit. Osalle nuorista harrastaminen on mahdollistunut hankkeen tarjoaman taloudellisen tuen myötä.

Aivan kuten nuoret tarvitsevat tukea oman mielenkiintonsa hahmottamiseen, olemme mekin saaneet tukea työtapamme nimeämiseen. Osallistuimme Tampereen yliopiston SPARG –tutkimusryhmän järjestämiin Myönteisen tunnistamisen –työpajoihin vuosina 2013-2015. Myönteinen lähestymistapa sopi hankkeemme toimintatapoihin erinomaisesti, sillä tavoitteena on saada selville, miten mielekäs vapaa-aika vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, koulumenestykseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin. Emme ole lähtökohtaisesti etsineet nuorten ongelmia, vaan tuemme heidän mielenkiinnon kohteitaan. Myönteinen tunnistaminen toimii eräänlaisena pohjavireenä kaikelle sille, mitä hankkeen nuoriso-ohjaajat tekevät. He näkevät hyviä asioita hankkeen hienoissa nuorissa. Ja uskovat siihen, että jokaiselle löytyy kiinnostuksen kohteita ja asioita, joista innostua elämässä. Työpajoihin osallistuminen antoi nuoriso-ohjaajien toimintatavalle nimen – Myönteinen tunnistaminen.

Menetelmän nimeämisen myötä on helpompi hahmottaa, mitä nuoriso-ohjaajat tekevät työkseen. Usein ongelmalähtöinen toimintatapa koetaan tärkeämmäksi – pelastetaanhan tuolloin vaarassa olevia nuoria takaisin yhteiskunnan pariin. Kuitenkin kaikki tarvitsevat tukea elämänsä aikana johonkin ja mitä leimaamattomammin tuen voi antaa sen parempi. Tämän vuoksi Myönteinen tunnistaminen sopi Hyvä vapaa-aika -hankkeeseen erinomaisesti. Se antaa välineitä myös viedä Hyvä vapaa-aika -hankkeessa muodostettuja toimintamalleja laajemmin nuorisotyöhön ja antaa luvan tehdä sitä laadukasta työtä, jota nuorisotaloilla jo nyt toteutetaan.

Kirjasta voi lukea lisää: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/catalog/kirjat/myonteinen-tunnistaminen. Sitä on tilattu myös nuorisoasiankeskuksen kirjastoon ja jokaiselle vuoden alussa aloittavalle alueelle. Kirjassa on myös hankkeen tutkijan ja projektipäällikön esimerkkitekstit menetelmän soveltamisesta käytäntöön.

 

Myönteisen tunnistamisen keskeiset piirteet ovat

  •  Toimiminen arkiympäristöissä: ei erillisten osallisuuden tilojen tai toimintojen luomista
  • Voimavarakeskeisyys: lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden tunnistaminen ja tunnustaminen
  • Yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisy: ei ongelmien osoittamista ja yksilöiden leimaamista
  • Ammatillisen tuen myönteisen luonteen korostaminen: aikuisten kiinnostus ja tuki
  • Myönteisen tunnistamisen näkökulmassa on kyse arjen siteitä tukevan toimijuuden tunnistamisesta sekä lasten ja nuorten osallisuuden tukemisesta arkiympäristöissä.

Lähde: Riikka Korkiamäki, Myönteinen tunnistaminen esittelyteksti

Lisätietoja Myönteisestä tunnistamisesta: Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio, kirsipauliina.kallio@uta.fi, puh. 040 190 4025

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *