Oppeja Oulusta

Pitkäjänteisyys ja jaettu perustehtävä tuottavat tulosta nuorisotyön ja koulun yhteistyössä

Hyvä vapaa-aika –hankkeen yksi keskeinen ulottuvuus on nuorisotyön ja koulujen välisten yhteistyötapojen testaaminen ja kehittäminen. Emme ole tehtävän kanssa yksin. Eri puolilla Suomea kouluyhteistyö tai koulunuorisotyö on nähty tärkeäksi nuorisotyön työmuodoksi, mutta käytännöt ovat vasta syntymässä ja vakiintumassa. Tiesimme, että Oulussa koulussa tehtävää nuorisotyötä on toteutettu käytännössä jo vuosien ajan. Halusimme tavata ihmisiä ja saada vinkkejä, miten tulokselliseen yhteistyöhön päästään. Huhtikuun alun päivä oli täynnä asiaa ja illalla palatessamme takaisin Helsinkiin reppu oli täynnä ajatuksia ja innostusta. Saimme inspiraatiota kouluyhteistyöhön Ritaharjun monitoimitalon nuoriso-ohjaajalta Tuula Enbuskalta, Itäisen aluetiimin johtavalta nuorisotyöntekijältä Nina Granatilta ja Talvikankaan nuorisotalon ohjaajalta Tiia Pulkkiselta.

Seuraavat seikat jäivät erityisesti mieleeni:

  • Ammatillinen yhdenvertaisuus toteutuu. Puolin ja toisin tapahtuva ammattitaidon tunnistaminen ja kunnioittaminen koulun ja nuorisotoimen välillä on yhteistyön lähtökohta.
  • Eri ammatti- ja toimialat toteuttavat samaa perustehtävää. Lasten ja nuorten hyvinvointi on toiminnan keskiössä ja kukin ammattiryhmä tukee omasta osaamisestaan käsin yhteisen perustehtävän toteutumista. Hallinnolliset rakenteet ja suunnittelutyökalut johtotasolla tukevat yhteisen perustehtävän toteutumista.
  • Koulunuorisotyö Oulussa monipuolistaa ja kehittää nuorisotyön toimintatapoja. Se perustuu jatkumoon ala- ja yläkoulun välillä. Toimintatapa on kiinteä osa nuorisotyöyksikön/-talon toimintaa, sen tavoitteena on lisätä nuorisotalojen kävijöitä. Työssä keskitytään kaveritaitojen ja ryhmähengen vahvistamiseen luokissa.
  • ”Seiskalle”-illat kuudennen luokan keväällä. Nuorisotoimi järjestää koulun ja poliisin kanssa yhteistyössä sekä nuorille että vanhemmille yhteisen ”Seiskalle”-illan. Ilta on osa nuorten kouluaikaa. Osallistumisprosentti korkea, sillä tilaisuudesta on muodostunut selkeä osa yläkouluun siirtymistä. Illassa käydään läpi sitä, mitä tarkoittaa siirtyminen luokanopettajan ohjauksesta aineopetukseen ja kasvamiseen liittyviä muutoksia oikeuksien, vastuiden ja velvollisuuksien näkökulmista. Vanhemmille ja nuorille on oma ohjelmansa.
  • Mitä sinulle kuuluu? Kouluyhteistyö aloitettiin itäisellä alueella Merikosken koulussa 8.-luokkalaisten haastatteluilla ja välituntipäivystyksellä. Nykyään Oulun itäisellä alueella haastattelut tehdään kaikille 6.- ja 8.-luokkalaisille.
  • Nivelvaiheeseen 6.- ja 7.-luokan välissä panostetaan monin eri tavoin. 6.-luokkalaisille on ”Seiskalle”-iltojen ja haastattelujen lisäksi kerran kuussa toiminnallinen kummitunti ja keväällä kutosten koulusuunnistus yläkoulussa. 7.-luokkalaisten ryhmäytykset toteutetaan yhteistyössä seurakunnan kanssa. Ryhmäytyksissä myös vanhemmat kutsutaan illalla leirinuotiolle keskustelemaan rehtorin kanssa.
  • Oulun kouluihin on palkattu koulumentoreita. Kyseessä on uusi työmuoto. Koulumentori on osa opettajahenkilökuntaa, mutta mentorilla on nuorisotyön ammatillista osaamista. Toimii eri tavoin linkkinä nuorisotyön ja koulun välillä.
  • Ritaharjun koulun erityispiirre oli vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sisällyttäminen viikko-opetukseen kaikilla luokka-asteilla koko peruskoulun ajan. Kaveritunti-työmallissa toteutui myös ammatillinen yhteistyö, sillä kaveritunteja vetävät niin nuoriso-ohjaajat, opettajat kuin koulunkäynninohjaajat.

Kommentointi on suljettu